26. marraskuuta 2013

Kaksi viestiä

Yliopistojen ulkoinen tiedeviestintä tuntuu muuttuvan etupainotteiseksi elvistelyksi. Liian paljon keskitytään esittelemään aikomuksia ja saadun tutkimusrahoituksen määrää. No - mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tietoarkistokin sai juuri mittavan rahoituksen Suomen Akatemialta toimintojensa vahvistamiseen. Kuinka ollakaan, omakin uutisointimme muisti mainita muhkean rahasumman.

Yksikkömme kaltaiselle tuki-infrastruktuurille ei tarjoudu liian usein mahdollisuuksia kertoa toiminnastaan laajalle yleisölle. Viestintämme on enimmäkseen kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteisön sisäistä. Sen pääkohteita ovat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja muut tutkimusaineistoja keräävät, teettävät ja käyttävät tahot. Palvelujemme pääkäyttäjäryhmiä ovat tutkijat, opettajat ja opiskelijat.

Ydinviestimme kaikille on palvelujemme maksuton käyttömahdollisuus ja niiden hyödyllisyys tutkimusaineistojen elinkaaren hallinnan ja aktiivisen, avoimen käytön kannalta. Meille voi ja kannattaa arkistoida tutkimusaineistonsa, koska sitä kautta se dokumentoidaan kansainvälisen kuvailukäytännön mukaan. Aineistolle annetaan aineistoviite, tutkimusdata julkaistaan ja siihen voidaan viitata. Julkaistu aineisto on tuottajalleen tieteellinen meriitti. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja keskeisten tiederahoittajien nykysuosituksen mukaan julkaistujen tutkimusdatojen aineistoviitteet liitetään tutkimuksen harjoittajan ansioluetteloon muiden julkaisujen tavoin.

Tutkimusaineistoihin viittaamista tietoarkisto tukee kääntämällä tarvittaessa aineiston kuvailun englanniksi. Näin aineisto voidaan liittää kansainvälisiin tutkimusaineistotietokantoihin. Kvantitatiivisten tutkimusaineistojen osalta kielenkäännökset kattavat data-aineiston muuttujakuvauksineen.

Tutkimusaineistojen jatkokäyttäjille tarjoamme monipuolisia ja muitakin kuin yhteiskuntatieteitä tukevia palveluja. Aineistosivujen ohella verkkosivujemme keskeisiä sisältöjä ovat Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirja ja Menetelmäopetuksen tietovaranto. Ne ovat laaja-alaisia oppaita tutkimusaineistojen keruuseen ja analyysivaiheen hallintaan sekä tutkimusaineistojen käyttöön. Muistutettakoon, että Suomen Akatemia edellyttää kaikilla tieteenaloilla rahoituksen hakijoilta aineistohallinnan suunnittelua osana tutkimussuunnitelmaa.

Ydinviestin ohella tietoarkistolla on muutosviesti. Piakkoin ilmestyvä, painetun Tietoarkisto-lehden uusi numero valottaa tietoarkistojen eurooppalaisen yhteistyön syvenemistä. Lisäksi se esittelee muita yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteenalojen eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja, joiden kehittäminen on kuulunut jo tovin tutkimuksen kehittämisen painoaloihin EU:ssa. Kiitos jälleen kerran Helena Laaksoselle lehden kokoamisesta.

Valmistautuminen eurooppalaiseen CESSDA-yhteistyöhön on tarjonnut tietoarkistolle väylän myös kansallisten palvelujen laajentamiseen ja vahvistamiseen. Tämä alkaa näkyä erityisesti vuodesta 2014 alkaen, kun jo käynnissä olleet, Suomen Akatemian rahoittamat kehittämishankkeet tuottavat näkyviä muutoksia palveluihimme.

Ensi vuoden alussa tietoarkiston tallentamien aineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmä muuttuu sähköiseksi, jolloin rekisteröityneet käyttäjät saavat data-aineistot käyttöönsä suoraan verkosta. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukäyttäjät voivat käyttää aineistopalvelujamme oppilaitoksensa käyttäjätunnuksella. Aineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmän uudistus on ollut erittäin mittava työkokonaisuus, josta ovat vastanneet osana Tietoarkisto 2015 -hanketta yksikön kaksi toiminnallista osastoa, aineistopalvelut ja tekniset palvelut. Vastuullisille kuuluu iso kiitos urakasta.

Peruspalvelumme ovat avoimesti ja maksutta käytössänne. Tämä on edelleen ydinviestimme. Muutosviestimme on palveluiltaan vahvistuva ja laajeneva tietoarkisto.

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

2. syyskuuta 2013

ICPSR:n kesäkurssit arkistoijan opinahjona

Michiganin yliopiston yhteydessä Ann Arborissa toimiva data-arkisto ICPSR (Inter-university Consortium for Political and Social Research) järjestää vuosittain lukuisia erilaisia kesäkursseja, joiden kohderyhmänä ovat tutkijat ja arkistoalan työntekijät ympäri maailmaa. Silloin tällöin myös Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto lähettää työntekijöitänsä Ann Arboriin hankkimaan koulutusta ja uusia ideoita tutkimusaineistojen arkistointiin. Samalla tarjoutuu hyvä mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muualta maailmasta tulleiden arkistoalan työntekijöiden kanssa. Tänä vuonna matka-arpa osui omalle kohdalleni.

ICPSR:n kesäkurssien pääpaino on ollut perinteisesti vahvasti kvantitatiivisten tutkimusaineistojen puolella, mutta heinä-elokuun vaihteessa järjestetty viisipäiväinen Curating and Managing Research Data for Re-Use tarjosi kiinnostavia näkökulmia myös kvalitatiivisten aineistojen käsittelyyn ja arkistointiin.

Kurssille osallistui 26 eri tavoin tutkimusaineistojen arkistoinnin parissa työskentelevää henkilöä. Suurin osa osallistujista tuli Yhdysvalloista, mutta joukossa oli kauempaa tulleita arkistotyöntekijöitä myös Kanadasta, Etelä-Afrikasta ja Ruotsista. Kurssin opettajina toimivat Jared Lyle ja Mary Vardigan ICPSR:stä sekä Ron Nakao Stanford Universitystä ja Jake Carlson Purdue Universitystä.

Kunkin päivän ohjelma oli rakennettu oman teeman ympärille. Päivittäisiä teemoja olivat tutkimusaineistojen elinkaari, arkistointipolitiikat, aineiston käsittely, aineistojen tietoturvallinen säilytys sekä jatkokäyttö. Kunkin päivän pääpuhuja oli kyseiseen teemaan erikoistunut asiantuntija. Luentojen lisäksi kurssi sisälsi paljon ryhmätöinä tehtyjä harjoituksia. Virallisen ohjelman ulkopuolella kurssin sisältöön kuului vierailu läheisessä Clarkin kirjastossa, jossa meille esiteltiin esimerkiksi kartta-aineistojen digitointia.

Kurssilla tutustuimme muun muassa erilaisiin teknisiin työkaluihin, jotka auttavat tutkimusaineistojen kuvailujen laatimisessa ja metadatan tallentamisessa. Opimme myös kuinka toimii pitkälle automatisoitu aineistojen talletusjärjestelmä, jossa tutkija voi luovuttaa tutkimusaineistonsa arkistoon suoraan verkossa. Tulevaisuudessa, kun rahoittajat uudistavat data-politiikkaansa ja arkistointivelvoitteet lisääntyvät myös Suomessa, vastaavaan järjestelmään siirtyminen on mitä todennäköisimmin edessä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa.

Kokonaisuudessaan osallistuminen ICPSR:n kesäkurssille oli kaikin puolin hieno ja opettavainen kokemus. Opimme paljon ICPSR:n omista arkistointikäytännöistä ja aineistonkäsittelyntavoista. Lisäksi tutustuimme laajalti muihin mahdollisuuksiin käsitellä arkistoitavia tutkimusaineistoja ja saattaa niitä jatkokäyttäjien ulottuville. Uskallankin suositella nyt toista kertaa järjestettyä kurssia kaikille, jotka työskentelevät tutkimusaineistojen arkistoinnin parissa.

Lisätietoja: ICPSR:n kesäkurssien verkkosivusto.

Jarkko Päivärinta
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

20. kesäkuuta 2013

Uusi CESSDA palvelee tutkijoita

Useimmissa Euroopan maissa toimii kansallinen yhteiskuntatieteellinen data-arkisto. Näiden yhteistyössä saavutettiin juhannusviikolla merkittävä virstanpylväs, kun Bergenissä järjestettiin alan uuden eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin aloittamiskokous. Yleiskokoukseen osallistui 15 eri maasta yli kaksikymmentä asiantuntijaa, jotka edustivat maidensa tutkimuksesta vastaavia ministeriöitä ja muita keskeisiä tutkimusrahoittajia.

Uuden CESSDA-infrastruktuurin palvelut perustuvat paljolti kansallisten palveluntuottajien toimintaan, jossa alan yhteistyö alkoi jo 1970-luvun puolivälissä. Vanhasta CESSDAsta (Council of European Social Science Data Archives) säilyy uuden CESSDAn nimeen lyhenne, mutta yhteistyö muuttuu täysin sekä hallinnollisesti että toimintamalliltaan.

Uusi konsortiomuotoinen yhteistyö tulee rakentumaan eurooppalaisille tutkimusinfrastruktuureille räätälöityyn ERIC-muotoon. Tutkimusinfrastruktuurin jäseniksi liittyvät jäsenvaltiot, eivät itse palveluyksiköt. Kussakin osallistujamaassa jäsenvaltio valitsee palveluntuottajansa ja Suomessa tehtävää hoitaa tietoarkisto. Uuden CESSDAn päärahoittajia ovat Norja ja Saksa, joihin sijoitetaan infrastruktuurin keskuspalvelut. CESSDAn "pääkonttori" aloittaa toimintansa Bergenissä kuluvan vuoden syksyllä. Keskustoimintojen vuosibudjetti on 1,9 miljoonaa euroa.

Tietoarkistolle uusi yhteistyö tuo mukanaan uusia palveluvelvoitteita, jota varten FSD:ssä on käynnissä useita kehittämishankkeita. Tietoarkiston tavoitteena on luoda lähivuosina sellainen palveluvalmius, osaamistaso ja tekninen infrastruktuuri, että ne mahdollistavat Suomen palvelujen saumattoman integroinnin uuteen eurooppalaiseen järjestelmään. Suomen tietoarkiston tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen osallistuminen uuden CESSDAn kehittämiseen.

Kansalliset tietoarkistot ja niiden toimintaa koordinoiva uusi CESSDA palvelevat tutkimusta ja opetusta. Tavoitteena on palvelumalli, jossa tutkijat rekisteröidään ja valtuutetaan CESSDAn palvelujen käyttäjiksi välttäen päällekkäisiä teknisiä ratkaisuja. Järjestelmien valmistuttua esimerkiksi suomalaisen yliopistotutkijan tunnistautuminen ja käyttövaltuuksien myöntäminen CESSDAn verkkopalveluihin perustuu hänen peruspalvelutunnukseensa.

CESSDAn aineistovaranto on jo nyt laaja ja se kasvaa vielä merkittävästi. Tutkimusaineistoja kootaan temaattisiksi kokonaisuuksiksi paljon nykyistä kattavammin, useammilta aloilta ja useammista maista. Datan harmonisointiin ja muuhun käytön helpottamiseen suunnataan uusia resursseja. Näin tutkijat voivat hakea, löytää ja saada käyttöönsä selvästi nykyistä osuvammin ja tehokkaammin tutkimuskysymyksiinsä soveltuvia aineistoja.

Kaikkiaan uusi CESSDA tukee hyvin laaja-alaisesti tutkimuksen ja tutkimusdatan avoimuutta ja avointa käyttöä sekä mahdollisimman korkeatasoisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen edellytyksiä.

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

24. toukokuuta 2013

Terveisiä Metodifestivaaleilta 2013

Jo lähes perinteeksi muodostuneet Metodifestivaalit järjestettiin toukokuussa kolmannen kerran, nyt jälleen Jyväskylässä. Metodifestivaalit on oivallinen tilaisuus perehtyä erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden käyttötapoihin poikkitieteellisesti. Samalla voi luoda kontakteja muihin tieteentekijöihin eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Tietoarkistosta lähti Jyväskylään kuusihenkinen delegaatio esittelemään tietoarkiston palveluja sekä tutustumaan festivaalien kiinnostavaan luentotarjontaan. Kaunis sää ja festivaalipaikkana toimineen Agora-rakennuksen sijainti Jyväsjärven rannalla loivat hyvät ulkoiset puitteet metodifestareille.

Pystytimme infopöytämme Agora rakennuksen aulaan aivan pääluentosalin sisäänkäynnin viereen. Olimme varustautuneet Jyväskylän matkaan teettämällä lähtijöille uudet tietoarkiston logolla varustetut t-paidat, joista tietoarkistolaiset oli helppo festivaalialueella tunnistaa. Infopöydällä jaoimme festarivieraille yleisesitteidemme lisäksi Tietoarkisto-lehteä ja tietenkin suullista informaatiota palveluistamme. Mukana olleella tietokoneella pystyimme lisäksi näyttämään, millaisia esimerkiksi aineistokuvailumme ja kvalitatiivisille aineistoille tekemämme html-hakemistot käytännössä ovat. Saatoimmepa myös etsiä sopivia aineistoja niitä kyselleille asiakkaille jo paikan päällä Agorassa.

Arkistoinnin ja jatkokäytön hyödyistä sekä erityisesti tulevasta Aila-aineistoportaalista saimme kertoa infopisteemme ohella lyhyesti myös keskiviikon plenaariesitelmän alussa. Lisäksi tutkimusetiikan asiantuntijamme Arja Kuula esitelmöi tiistain sessiossa "Eettinen ennakkoarviointi ja aineistonhallintasuunnitelmat ihmistieteissä".

Suurin osa infopisteellämme käyneistä festarivieraista oli kuullut meistä jo etukäteen, mutta halusi täydentää tarjoamiimme palveluihin liittyviä aikaisempia tietojaan. Tämän lisäksi kohtasimme myös henkilöitä, jotka eivät olleet meistä ennen kuulleet. Moni metodifestivaalien vieraista oli juuri aloittamassa aineistonkeruuta omassa tutkimushankkeessaan, joten on vaikea keksiä parempaa tilaisuutta puhua aineistojen pitkäaikaissäilytyksestä, jatkokäytöstä ja muista aineistonhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Toivon mukaan mahdollisimman monet festarivieraista ovatkin tulevia asiakkaitamme, arkistoivat keräämänsä tutkimusaineistot ja mahdollistavat näin niiden jatkokäytön.

Paikalle tuomamme Tietoarkisto-lehdet ja esitteet kävivät hyvin kaupaksi ja takaisin Tampereelle saimme palata kevein kantamuksin ja iloisin mielin.

Jarkko Päivärinta
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

25. huhtikuuta 2013

Orvot aineistot

Tietoarkisto on uusinut arkistointia koskevan sopimuksen ja aineistojen jatkokäyttöä koskevat käyttöehdot. Arkistointisopimuksessa halusimme erityisesti täsmentää tilanteita, joissa alkuperäinen tutkija edellyttää häneltä luvan kysymistä jokaiseen aineiston jatkokäyttöön.

Testasimme uuden sopimuksen ehtoja jo viime syksynä muutamien tutkijoiden kanssa. Osa hämmentyi pyynnöstä nimetä vaihtoehtoinen toimintatapa tai toinen henkilö, jolta lupaa aineiston käyttöön voi kysyä, jos aineiston arkistoitunutta henkilöä itseään ei tavoiteta. "Ei kukaan muu voi antaa käyttöön lupaa, ei vain voi", sanoi yksi tutkija. Lyhyen hiljaisuuden jälkeen hän itse totesi kuolevansa tietysti joskus.

Tutkijat ja tietoarkiston henkilökunta siirtyvät aikanaan eläkkeelle ja kuolevat. Toisinaan elämän kulkua muuttaa sairaus tai tapaturma. Tietoarkistoon arkistoitu aineisto sen sijaan jatkaa elämäänsä, sillä henkilökunnasta poistuvien tilalle palkataan uutta väkeä. He jatkavat työtä, jolla aineistojen säilyvyys ja käytettävyys varmistetaan tietotekniikan muuttuessa. Tietoarkistokielellä kyse on aineistojen hoivaamisesta (curation).

Uudessa arkistointisopimuksessa tarjoamme mahdollisuuden asettaa jatkokäyttö luvanvaraiseksi vain määräajaksi. Tämä on erityisen hyvä ratkaisu tutkijoille, jotka haluavat ensin varmistua siitä, että tietoarkistossa osataan heidän aineistoansa hoivata. Tutkija voi suhtautua aineistoonsa kuin lapseen ja silloin on ymmärrettävää, että hän haluaa vakuuttua tietoarkiston käytännöistä ennen kuin antaa oikeuden toimittaa aineistoa käytettäväksi myös ilman hänen lupaansa.

Jos luvan kysymiselle ei ole olemassa vaihtoehtoista toimintatapaa, tulee aineistosta orpo, kun luvanantajaa ei enää tavoiteta. Aineistoa ei voi toimittaa jatkokäyttöön ja tietoarkiston toimintaperiaate on arkistoida aineistoja nimenomaan jatkokäyttöä varten. Orvoiksi muuttuvien aineistojen kohtalo täytyy punnita jokaisen aineiston kohdalla erikseen ja joskus päätös on se, että aineistoa ei enää hoivata. Se tarkoittaa sitä, että aineisto muuttuu ennen pitkää myös teknisesti käyttökelvottomaksi.

Vaikka me ihmiset elämme vain hetken, tietoarkisto varmistaa tutkimusaineistoille päättymättömän elinkaaren. Tänään ajankohtaiset aineistot soveltuvat kohta ajalliseen vertailuun ja aikanaan historian tutkimukseen. Pidetään siis aineistot elossa ja käyttökelpoisina ja varmistetaan, ettei niistä tule orpoja.

Katso myös usein kysytyt kysymykset arkistoinnista.

Arja Kuula
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

20. helmikuuta 2013

Vahvempi ja monipuolisempi

Tietoarkisto on laatinut strategiansa vuosille 2013-2016. Tavoitteisto on aikaisempaa tiiviimpi. Keskeisiä kokonaisuuksia on viisi ja kunkin seurannan tueksi rakennetaan indikaattorit.

Valtakunnallinen neuvottelukuntamme piti asiakirjaa onnistuneena ja niin pidämme mekin täällä tietoarkistossa. Tuulta päin.

Koko nelivuotiskautemme isoin juttu on palvelujemme laajentaminen muille tieteenaloille, etenkin terveystieteisiin, humanistisiin tieteisiin ja käyttäytymistieteisiin. Tähän olemme hakeneet ja haemme lisärahoitusta. Uskomme vakaasti, että olemme Suomen paras sijoituspaikka sentyyppisille tutkimusaineistoille, joita olemme tähänkin mennessä arkistoineet.

Toinen ja kolmas päätavoitteemme ovat palvelujen tehostaminen ja monipuolistaminen. Kuluvan kevään merkkitapaus on aineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmän muuttuminen sähköiseksi. Korkeakoulukäyttäjät voivat pian asioida meillä peruspalvelutunnuksillaan ja muille käyttäjille luodaan rinnakkainen rekisteröitymisjärjestelmä. Aineistojen saatavuus helpottuu.

Käsityksemme on, että ajan mittaan tämä uudistus muuttaa tietoarkistopalvelujen painopistettä. Liikkeestä ovat jo hyviä esimerkkejä tutkimusaineistojen hallintaan eri tavoin liittyvät koulutus- ja tietopalvelut.

Neljänneksi myös kansainvälinen yhteistyömme syvenee merkittävästi tästä vuodesta alkaen. Norjan ja Saksan pääosin rahoittama alamme eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri CESSDA aloittaa ensin yhtiömuotoisena ja muuttuu pian sen jälkeen niin sanotuksi ERIC-toimijaksi. FSD:stä tulee kansallinen palvelutuottaja. Yhteistyön ja palveluvalmiuden rakentaminen työllistävät tietoarkistoa koko nelivuotiskauden.

Toimintamme kasvu ei ole pelkästään omissa käsissämme. Haemme valtakunnalliselle mandaatillemme laajennusta, joka edellyttää neuvotteluja ja lisäresursseja. Tiedämme, että moni muukin tutkimusinfrastruktuuri on jonossa hattu kourassa.

Oma visiomme on vahvempi ja monipuolisempi Suomen tietoarkisto.

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi@uta.fi